Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Mon, 08 Apr 2019 06:10:52 +0300 fi Ilmastohysteria kyllästyttää kansaa http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273729-ilmastohysteria-kyllastyttaa-kansaa <p>Suomalaiseen keskusteluun mahtuu usein vain yksi &rdquo;totuus&rdquo;, ja sen &rdquo;totuuden&rdquo; kanssa mennään helposti liiallisuuksiin. Viime aikoina tämä on vaivannut ilmastokeskustelua. Ihmiset ovat hermostuneet SDP:n ehdotuksiin kaikenlaisista polttomoottorien kielloista sekä lihaveroista. Sellaiset puheet eivät ole tästä maailmasta kylmässä pitkien etäisyyksien, energiaa vaativasta vientiteollisuudesta riippuvaisessa maassamme.</p><p>Suuri osa meilläkin syödystä lihasta rahdataan fossiilisia polttoaineita käyttäen ulkomailta ja jopa toiselta puolen maapalloa Brasiliasta, jossa kaadetaan sademetsää karjan laiduntamisen tieltä. Tässä ei ole mitään järkeä ympäristön kannalta, vaan paljon parempi olisi panostaa kotimaiseen maataloustuotteiden ja lihan tuotantoon. Sillä tavoin saataisiin myös maaseutu elinvoimaiseksi ja sen tyhjeneminen loppumaan.</p><p>On laskettu, että 90% merien muovijätteestä on peräisin vain 10 suuresta joesta. Yksikään niistä ei ole Suomessa &ndash; kuitenkin täällä kielletään muovituotteita, vaikka ne kierrätetään jo muutenkin hyvin. Epäilemättä samoihin kehitysmaiden jokiin lasketaan myös eloperäisempi jäte suodattamattomassa muodossa, silti keskustapuolueen johdolla meille on säädetty maaseudun asukkaita rankaiseva haja-asutusalueiden jätevesilaki.</p><p>Perussuomalaisten kanta on selvä. Suomalaiset ovat pieni kansa; meitä on reilut 5,5 miljoonaa, kun maailman väkiluku on noin 7,6 miljardia - lähes 1400 kertaa enemmän. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, ettemme voi ratkaista kaikkien ongelmia. Olemme kantaneet vastuumme ympäristöasioissa esimerkillisesti jopa EU:n tasolla, koko maailmasta puhumattakaan &ndash; nyt on muiden aika hoitaa osansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiseen keskusteluun mahtuu usein vain yksi ”totuus”, ja sen ”totuuden” kanssa mennään helposti liiallisuuksiin. Viime aikoina tämä on vaivannut ilmastokeskustelua. Ihmiset ovat hermostuneet SDP:n ehdotuksiin kaikenlaisista polttomoottorien kielloista sekä lihaveroista. Sellaiset puheet eivät ole tästä maailmasta kylmässä pitkien etäisyyksien, energiaa vaativasta vientiteollisuudesta riippuvaisessa maassamme.

Suuri osa meilläkin syödystä lihasta rahdataan fossiilisia polttoaineita käyttäen ulkomailta ja jopa toiselta puolen maapalloa Brasiliasta, jossa kaadetaan sademetsää karjan laiduntamisen tieltä. Tässä ei ole mitään järkeä ympäristön kannalta, vaan paljon parempi olisi panostaa kotimaiseen maataloustuotteiden ja lihan tuotantoon. Sillä tavoin saataisiin myös maaseutu elinvoimaiseksi ja sen tyhjeneminen loppumaan.

On laskettu, että 90% merien muovijätteestä on peräisin vain 10 suuresta joesta. Yksikään niistä ei ole Suomessa – kuitenkin täällä kielletään muovituotteita, vaikka ne kierrätetään jo muutenkin hyvin. Epäilemättä samoihin kehitysmaiden jokiin lasketaan myös eloperäisempi jäte suodattamattomassa muodossa, silti keskustapuolueen johdolla meille on säädetty maaseudun asukkaita rankaiseva haja-asutusalueiden jätevesilaki.

Perussuomalaisten kanta on selvä. Suomalaiset ovat pieni kansa; meitä on reilut 5,5 miljoonaa, kun maailman väkiluku on noin 7,6 miljardia - lähes 1400 kertaa enemmän. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, ettemme voi ratkaista kaikkien ongelmia. Olemme kantaneet vastuumme ympäristöasioissa esimerkillisesti jopa EU:n tasolla, koko maailmasta puhumattakaan – nyt on muiden aika hoitaa osansa.

]]>
40 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273729-ilmastohysteria-kyllastyttaa-kansaa#comments Ilmastonmuutos Jätevesi Lihavero Maatalouspolitiikka Muovijäte Mon, 08 Apr 2019 03:10:52 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273729-ilmastohysteria-kyllastyttaa-kansaa
Jotain rajaa pieneläkeläisten kurjistamiselle http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270477-jotain-rajaa-pienelakelaisten-kurjistamiselle <p>Elinkustannusten nousu rajoittaa monen pienituloisen elämää. Asuminen sähkö-, lämmitys- ja vesilaskuineen sekä välttämätön liikkuminen vievät suuren osan tuloista. Sen päälle tulee paljon erilaisia välttämättömiä menoja, joiden jälkeen ei juuri jää yli harrastuksiin tai itsensä toteuttamiseen. Tämä on mielestäni väärin &ndash; palkan tai eläkkeen pitäisi aina riittää elämiseen.</p><p>Erityisen epäoikeudenmukaiselta tämä tuntuu pientä työeläkettä saavien kohdalla. Monesti vuosikymmenten ahkera työnteko ja veronmaksu ei kasvatakaan näkyvästi eläkettä. Eläkkeiden verotus on työtuloa suurempaa. Se syö turhaan ostovoimaa - koko yhteiskunta hyötyisi, jos eläkeläiset osallistuisivat aktiivisesti ja säilyttäisivät hyvinvointinsa pitkään.</p><p>Perussuomalaiset ovat kauan vaatineet korjausta pieneläkeläisten asemaan. Esitämme taitetun indeksin korjaamista puoliväli-indeksiin tiettyyn tulorajaan asti. Tämä hyödyttäisi kaikkia eläkeläisiä, mutta eniten pientä työeläkettä saavia. Muutos ei vaarantaisi eläkerahastojen kestokykyä tulevaisuudessa, koska raha menisi pääosin jokapäiväiseen kulutukseen kotimaassa.</p><p>Eläkkeiden ja palkkatulon veron erotus voitaisiin korjata, omaishoidon tuki muuttaa verovapaaksi ja poistaa lääkkeiden kelakorvauksen omavastuu pienituloisilta. Yleisemmin ikäihmisistä huolehtimiseksi, hoitajamitoitus tulisi säätää lakiin ja ottaa hallintaan laitospaikkojen holtiton vähentäminen pitkäaikaishoivasta.</p><p>Kaikilla asioilla yhteiskunnassa on hintansa. Hoitajamitoituksen&nbsp;korjaus maksaisi vuositasolla suurin piirtein saman verran kuin&nbsp;maahanmuuttajien kotoutus. Vastakkainasettelun aika ei suinkaan ole&nbsp;ohi, sillä on vain yksi yhteinen rahapussi. Kun kysytään kumman&nbsp;arvovalinnan teemme, oma valintani on ilman muuta suomalaiset&nbsp;vanhukset etusijalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkustannusten nousu rajoittaa monen pienituloisen elämää. Asuminen sähkö-, lämmitys- ja vesilaskuineen sekä välttämätön liikkuminen vievät suuren osan tuloista. Sen päälle tulee paljon erilaisia välttämättömiä menoja, joiden jälkeen ei juuri jää yli harrastuksiin tai itsensä toteuttamiseen. Tämä on mielestäni väärin – palkan tai eläkkeen pitäisi aina riittää elämiseen.

Erityisen epäoikeudenmukaiselta tämä tuntuu pientä työeläkettä saavien kohdalla. Monesti vuosikymmenten ahkera työnteko ja veronmaksu ei kasvatakaan näkyvästi eläkettä. Eläkkeiden verotus on työtuloa suurempaa. Se syö turhaan ostovoimaa - koko yhteiskunta hyötyisi, jos eläkeläiset osallistuisivat aktiivisesti ja säilyttäisivät hyvinvointinsa pitkään.

Perussuomalaiset ovat kauan vaatineet korjausta pieneläkeläisten asemaan. Esitämme taitetun indeksin korjaamista puoliväli-indeksiin tiettyyn tulorajaan asti. Tämä hyödyttäisi kaikkia eläkeläisiä, mutta eniten pientä työeläkettä saavia. Muutos ei vaarantaisi eläkerahastojen kestokykyä tulevaisuudessa, koska raha menisi pääosin jokapäiväiseen kulutukseen kotimaassa.

Eläkkeiden ja palkkatulon veron erotus voitaisiin korjata, omaishoidon tuki muuttaa verovapaaksi ja poistaa lääkkeiden kelakorvauksen omavastuu pienituloisilta. Yleisemmin ikäihmisistä huolehtimiseksi, hoitajamitoitus tulisi säätää lakiin ja ottaa hallintaan laitospaikkojen holtiton vähentäminen pitkäaikaishoivasta.

Kaikilla asioilla yhteiskunnassa on hintansa. Hoitajamitoituksen korjaus maksaisi vuositasolla suurin piirtein saman verran kuin maahanmuuttajien kotoutus. Vastakkainasettelun aika ei suinkaan ole ohi, sillä on vain yksi yhteinen rahapussi. Kun kysytään kumman arvovalinnan teemme, oma valintani on ilman muuta suomalaiset vanhukset etusijalle.

]]>
3 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270477-jotain-rajaa-pienelakelaisten-kurjistamiselle#comments Eläkeindeksi Eläkeläisköyhyys Elinkustannukset Työeläke Thu, 28 Feb 2019 04:35:58 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270477-jotain-rajaa-pienelakelaisten-kurjistamiselle
Jarrua höpötykselle sähköautoista http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268237-jarrua-hopotykselle-sahkoautoista <p>Ympäristökeskustelu maassamme on lyömässä pahasti yli yksityisautoilun kurittamisessa. Poliitikot oikein kilpailevat, kuka keksii järjettömimmän rankaisukeinon. Vihreät eivät enää ole yksin haihatteluineen, vaan myös vanhat puolueet ovat lähteneet leikkiin mukaan.</p><p>Sosiaalidemokraatit julistavat kieltoa polttomoottoriautoille tuoreessa ilmasto-ohjelmassaan. Entinen työväenpuolue esittää, että raskaan teollisuuden työpaikkojen ja suurten lämmitystarpeiden Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lupaa nostaa polttoaineveroa jo ensi vaalikaudella.</p><p>Keskusta ja kokoomus julistavat autoveron poistoa &rdquo;päästöttömiltä&rdquo; autoilta. Tällä kuvitellaan tuotavan satoja tuhansia sähköautoja liikenteeseen lyhyellä aikavälillä. Nämä puolueet ovat sitoutuneet samaan hiilineutraaliuden tavoitteeseen, toivat sitä esille tai eivät.</p><p>Tavallinen suomalainen elää aivan eri todellisuudessa. Täällä ajetaan keskimäärin 3600 euron arvoisilla autoilla. Kaikilla ei ole varaa Teslaan tai edes edullisempaan 50000 euron sähköautoon. Autoveron poisto ei tätä laskelmaa muuta - suurempi merkitys olisi käyttömaksun alennuksella.</p><p>Tässä ei ole mitään järkeä edes teknisessä mielessä. Akkutekniikka on vielä liian kallista ja painavaa, että autojen kantama saataisiin järkeväksi kohtuuhintaan. Akkujen valmistaminen sekä sähkön tuottaminen autoille kuormittaa ympäristöä. Sähkö kun ei tule seinästä, ellei sitä ensin sinne laiteta.</p><p>Suomi on pitkien etäisyyksien ja vaihtelevien sääolojen maa, jossa monen on pakko liikkua autolla. Olemme jo hoitaneet ilmastoasiamme hyvin - nyt on muidenkin maiden aika tehdä osansa. Liikkuminen maksaa jo nyt meille aivan liikaa. Perussuomalaiset haluavat puhaltaa tämän autoilun ankeuttamisen pelin poikki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ympäristökeskustelu maassamme on lyömässä pahasti yli yksityisautoilun kurittamisessa. Poliitikot oikein kilpailevat, kuka keksii järjettömimmän rankaisukeinon. Vihreät eivät enää ole yksin haihatteluineen, vaan myös vanhat puolueet ovat lähteneet leikkiin mukaan.

Sosiaalidemokraatit julistavat kieltoa polttomoottoriautoille tuoreessa ilmasto-ohjelmassaan. Entinen työväenpuolue esittää, että raskaan teollisuuden työpaikkojen ja suurten lämmitystarpeiden Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lupaa nostaa polttoaineveroa jo ensi vaalikaudella.

Keskusta ja kokoomus julistavat autoveron poistoa ”päästöttömiltä” autoilta. Tällä kuvitellaan tuotavan satoja tuhansia sähköautoja liikenteeseen lyhyellä aikavälillä. Nämä puolueet ovat sitoutuneet samaan hiilineutraaliuden tavoitteeseen, toivat sitä esille tai eivät.

Tavallinen suomalainen elää aivan eri todellisuudessa. Täällä ajetaan keskimäärin 3600 euron arvoisilla autoilla. Kaikilla ei ole varaa Teslaan tai edes edullisempaan 50000 euron sähköautoon. Autoveron poisto ei tätä laskelmaa muuta - suurempi merkitys olisi käyttömaksun alennuksella.

Tässä ei ole mitään järkeä edes teknisessä mielessä. Akkutekniikka on vielä liian kallista ja painavaa, että autojen kantama saataisiin järkeväksi kohtuuhintaan. Akkujen valmistaminen sekä sähkön tuottaminen autoille kuormittaa ympäristöä. Sähkö kun ei tule seinästä, ellei sitä ensin sinne laiteta.

Suomi on pitkien etäisyyksien ja vaihtelevien sääolojen maa, jossa monen on pakko liikkua autolla. Olemme jo hoitaneet ilmastoasiamme hyvin - nyt on muidenkin maiden aika tehdä osansa. Liikkuminen maksaa jo nyt meille aivan liikaa. Perussuomalaiset haluavat puhaltaa tämän autoilun ankeuttamisen pelin poikki.

]]>
60 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268237-jarrua-hopotykselle-sahkoautoista#comments Autovero Hiilineutraali Perussuomalaiset Sähköauto SDP Wed, 23 Jan 2019 06:13:11 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268237-jarrua-hopotykselle-sahkoautoista
Poliisin voimavarat käytettävä oikein http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266671-poliisin-voimavarat-kaytettava-oikein <p>Suomalaisten luottamus viranomaisia ja erityisesti poliisia kohtaan on korkealla. Tämä ei kuitenkaan ole luonnonlaki &ndash; luottamuksen voi myös menettää. Tätä luottamusta on koetellut viime aikoina moni asia; niin ylimmän poliisijohdon rikosepäilyt, kuin pienempien rikosten tutkimatta jättäminen resurssipulaan vedoten.</p><p>Pidemmän aikaa on liikkunut puheita, että esimerkiksi vähäiseksi katsottua omaisuusrikosta ei aina tutkita. Viimeisten mediatietojen mukaan tällainen ollut joillain poliisilaitoksilla jopa kirjoitettuna ohjeena. On mahdotonta yleisen lainkuuliaisuuden kannalta, jos joissakin rikoksissa ei ole käytännössä kiinnijäämisen riskiä. Missä on kansalaisten omaisuuden suoja?</p><p>Tätä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta vahvistaa se, että samaan aikaan poliisilla vaikuttaa kuitenkin olevan voimavaroja mm. poliisihallituksen paisuttamiseen, pienten ylinopeuksien kyttäämiseen, netissä rumia puhuvien kansalaisten kuulustelemiseen, tupakan salakuljettajien kiinniottoon ja kuuleman mukaan jopa susien kuolemien selvittelemiseen.&nbsp;&nbsp;</p><p>Onko siis kyse resurssipulasta, vai niiden huonosta kohdentamisesta? Toisaalta Suomessa on suhteellisen vähän poliiseja per asukas muihin pohjoismaihin verrattuna. Siksi perussuomalaiset esittävät 100 miljoonan vuosittaista lisäystä poliisin, suojelupoliisin, rajan, tullin ja muiden turvallisuusviranomaisten resurssitarpeisiin.</p><p>Samaan aikaan viranomaiset pitää kuitenkin velvoittaa kohdentamaan nämä varat oikein. Kenttäpoliiseja on saatava lisää partioimaan ja tuomaan virkavalta näkyville katukuvassa. Maalla on rajat ja rajalla on aita, jottei aitoja tarvitsisi pystyttää maan sisälle.&nbsp; Avoimet rajat ovat tuoneet paljon uusia turvallisuusuhkia &ndash; niihin on pystyttävä vastaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten luottamus viranomaisia ja erityisesti poliisia kohtaan on korkealla. Tämä ei kuitenkaan ole luonnonlaki – luottamuksen voi myös menettää. Tätä luottamusta on koetellut viime aikoina moni asia; niin ylimmän poliisijohdon rikosepäilyt, kuin pienempien rikosten tutkimatta jättäminen resurssipulaan vedoten.

Pidemmän aikaa on liikkunut puheita, että esimerkiksi vähäiseksi katsottua omaisuusrikosta ei aina tutkita. Viimeisten mediatietojen mukaan tällainen ollut joillain poliisilaitoksilla jopa kirjoitettuna ohjeena. On mahdotonta yleisen lainkuuliaisuuden kannalta, jos joissakin rikoksissa ei ole käytännössä kiinnijäämisen riskiä. Missä on kansalaisten omaisuuden suoja?

Tätä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta vahvistaa se, että samaan aikaan poliisilla vaikuttaa kuitenkin olevan voimavaroja mm. poliisihallituksen paisuttamiseen, pienten ylinopeuksien kyttäämiseen, netissä rumia puhuvien kansalaisten kuulustelemiseen, tupakan salakuljettajien kiinniottoon ja kuuleman mukaan jopa susien kuolemien selvittelemiseen.  

Onko siis kyse resurssipulasta, vai niiden huonosta kohdentamisesta? Toisaalta Suomessa on suhteellisen vähän poliiseja per asukas muihin pohjoismaihin verrattuna. Siksi perussuomalaiset esittävät 100 miljoonan vuosittaista lisäystä poliisin, suojelupoliisin, rajan, tullin ja muiden turvallisuusviranomaisten resurssitarpeisiin.

Samaan aikaan viranomaiset pitää kuitenkin velvoittaa kohdentamaan nämä varat oikein. Kenttäpoliiseja on saatava lisää partioimaan ja tuomaan virkavalta näkyville katukuvassa. Maalla on rajat ja rajalla on aita, jottei aitoja tarvitsisi pystyttää maan sisälle.  Avoimet rajat ovat tuoneet paljon uusia turvallisuusuhkia – niihin on pystyttävä vastaamaan.

]]>
10 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266671-poliisin-voimavarat-kaytettava-oikein#comments Luottamus viranomaisiin Poliisi Poliisin resurssipula Mon, 31 Dec 2018 07:23:18 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266671-poliisin-voimavarat-kaytettava-oikein
Kohti kansallisvaltioiden Eurooppaa, osa 2 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265834-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-2 <p>Eduskunnan suuri valiokunta otti 5.12.2018 kantaa valtioneuvoston selvitykseen &quot;E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021-2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi&quot;. Sen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_58+2018.aspx" target="_blank">kannanoton</a> pohjalta hallitus neuvottelee asian jatkosta.</p><p>Kapulakielisen sanahirviön takana piilee poliittisesti ja taloudellisesti äärimmäisen keskeinen asia maamme kannalta - sitoumuksemme pitkälti ensi vuosikymmenelle. Puhutaan miljardien jäsenmaksuista, satojen miljoonien mahdollisista nettomaksujen korotuksista. Liittyvää dokumentaatiota on tuhansia sivuja.</p><p>Perussuomalaiset esittivät rahoituskehykseen ja siihen liittyviin asioihin oman vaihtoehtonsa. Emme lähteneet ottamaan kantaa jokaiseen maataloustuen pilkun paikkaan, vaan keskeisimpiin kysymyksiin. Esityksemme kaatuivat äänestyksessä kaikkien muiden (mukaan lukien EU-kriittisenä esiintyvän KD:n) sitä vastustaessa.&nbsp;</p><p>Seuraavassa tuon julki&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/SuVL_12+2018.aspx?fbclid=IwAR3qGdqGIqPaDmctUfZ2nguSIpXgb7pDAoomK_ISsmkow_VMRQ6OEwkgN9g#JasenMielipideOsa" target="_blank">vaihtoehtomme</a>, alkuperäisteksti kursivoituna. Teksti on pääosin itse tuottamaani ja pohjautuu konkreettisiin valiokunnassa tekemiimme muutosesityksiin. Tässä avataan, mistä on kysymys ja miksi perussuomalaisten mielestä kyseiseen asiaan pitäisi ottaa meidän linjamme:</p><p><em>Perussuomalaiset katsovat, että valiokunnan ei tulisi antaa valtioneuvostolle avointa valtakirjaa neuvotella maksuosuuksiamme varsinkaan nykyistä korkeammalle. Neuvottelumandaatin laajuus tullaan varmuudella hyväksikäyttämään muiden maiden toimesta ja tuloksena on kansallisen etumme vastainen rahoituskehys.&nbsp;</em></p><p><em>Perussuomalaisten mielestä brexitin aiheuttamat jäsenmaksuvähennykset on leikattava täysmääräisesti EU:n budjetista. Emme voi hyväksyä lähtökohtaa, että 1% tavoitteesta automaattisesti lipsuttaisiin, vaan jopa kyseinen 1% aiheutti mielestämme Suomelle kohtuuttoman nettomaksupaineen.</em></p><p>- Kykeneekö EU ylipäänsä keventämään menojaan sekä byrokratiaansa? Kun iso nettomaksaja lähtee, sen pitäisi kyetä siihen. Kuitenkin komissio esittää jopa lisäystä menokehykseen, ja laskun maksajina olisivat luonnollisesti jäsenmaat. Jäsenmaksu on BKT-perusteinen ja pienikin muutos euromääräisesti suuri.</p><p>Kun lähtökohtana väistämättä on, että Suomi ensinnäkin on nettomaksaja ja toisinnakin suurin osa saannistamme perustuu maataloustukiin, joista komissio on ehdottamassa siirtoa muualle, meidän kannatamme yhtälö on täysin kestämätön - koko kaudelle jopa miljardiluokan lisämiinus.</p><p>Toki valtioneuvoston kannassa tämä tunnustetaan, mutta eihän neuvotteluihin voi lähteä missään niin että tappio on jo valmiiksi hyväksytty. Jokaiselle muulle maalle Euroopassa kelpaa raha, jokainen pitää kiinni omastaan. Kukaan muu kuin Suomi ei lähde niihin pöytiin takki auki hyväksyntää hakemaan!</p><p><em>Katsomme, että EU on ensisijaisesti vapaakauppa-alue ja syvempää integraatiota sekä liittovaltiokehitystä pitää peruuttaa edistämisen sijaan. Suhtaudumme pidättyväisesti käynnissä olevaan keskusteluun rahoituskehyksen sitomisesta oikeusvaltiokehitykseen. Komission esityksessä on havaittavissa faktoihin perustumatonta ja poliittista pyrkimystä vaikuttaa jäsenmaiden sisäisiin asioihin, jota emme voi tukea.</em></p><p><em>Siltä osin kuin väitetyt oikeusvaltion ongelmat tosiasiallisesti vaarantaisivat jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen toistensa järjestelmiin, talouskasvun tai investoinnit ja sisämarkkinoiden toiminnan, olemme avoimia toimenpiteille omien taloudellisten intressien turvaamiseksi sekä parantaaksemme kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja sääntelyn vakauteen ja ennustettavuuteen.</em></p><p>- Tämä osa vastalausettamme koskee eräiden Itä-Euroopan maiden väitettyjä oikeusvaltio-ongelmia. Komissio on lähtenyt sotajalalle Puolaa ja Unkaria vastaan ja eri mailla on pyrkimyksiä sitoa EU:n rahoitusta kyseisiä maita kohtaan jollain tapaa tämän mielivaltaisen ja tunnepohjaisen koetun kuuliaisuuden taakse.</p><p>Tällainen ei juurikaan onnistu nykyisten perussopimusten varjolla, jotka eivät tunne sen kaltaisia menettelyjä. Sopimusten muuttaminen ei onnistu, koska asianomaisten maiden pitäisi hyväksyä muutos. Asiantuntijat ovat toistuvasti kommentoineet, että tällä polulla eteneminen ei onnistu - silti Suomi roikkuu mukana.</p><p>Perussuomalaisten mielestä jäsenmaiden sisäisiin poliittisiin ja ideologisiin asioihin puuttuminen on torjuttava liittovaltion piirre. Vain jos kyseessä on taloudellinen korruptio tai muu seikka, joka vaarantaa luottamuksen yhteismarkkinan toimintaan, on maamme taloudellisessa intressissä puuttua siihen.</p><p><em>Sosiaalisen ulottuvuuden suhteen näkemyksemme on, että EU:ta ei tule kehittää liittovaltion suuntaan missään suhteessa, ei varsinkaan sosiaalijärjestelmän suhteen. Maanosan elintasoerojen johdosta se olisi erityisen voimakkaasti kansallisen intressimme vastaista.</em></p><p>- Rahoituskehyksessä otetaan kantaa myös EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen, vaikkakaan sen toteuttamiseen ei ole käytännössä juuri rahaa osoittaa. Tämä kirjauksemme oli vastaus maamme vihervasemmisto-opposition kantoihin, joiden mukaan sosiaalista ulottuvuutta nimenomaan EU:n tasolla pitäisi syventää.</p><p>Ajatus on aivan käsittämätön ja onneksi sentään tämänhetkisellä hallituksella on järkeä sen torjumiseen. On selvä asia, ettei meillä ole varaa maksaa italialaisten tai ranskalaisten sosiaaliturvaa. Tämä avaisi pandoran lippaan myös eläkejärjestelmän suhteen, joka meillä on ehkä Euroopan varmin. Näpit irti siitä!</p><p><em>Perussuomalaiset katsovat, että Eurooppaan kohdistuva maahanmuuton paine on joka tapauksessa suurempi kuin tänne voidaan ottaa vastaan. Siksi muuttoliikkeeseen on välttämätöntä vastata päättäväisesti. Muuttoliikkeen juurisyitä tulee korjata, mutta samalla kiristää maahanmuuttopolitiikka ja vähentää vetovoimatekijöitä.</em></p><p><em>Kehitysyhteistyön tavoite niin Suomen kuin EU:n tasolla tulee mielestämme olla kohdemaiden saaminen omavaraiseksi ja kykeneväiseksi toimimaan jatkossa ilman apua.&nbsp; EU:n neuvotteluvoimaa tulee hyödyntää, kun vaaditaan kolmansia maita ottamaan vastaan Euroopassa laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Kehitysapu tulee ehdollistaa yhteistyökyvylle palautuksissa.</em></p><p>- Muuttoliike ja maahanmuutto ovat Euroopassa aivan keskeisiä teemoja lähes maassa kuin maassa, vaikka Suomessa valtapuolueet ja niitä tukeva media yrittävätkin häivyttää keskustelua marginaaliin. Maahanmuutto heiluttaa hallituksia ja ratkaisee vaaleja. Se on maanosan kohtalonkysymys.</p><p>Kun nyt kerran EU:ssa ollaan, mielestämme unionia tulisi käyttää muuttoliikkeen torjuntaan koko voimallaan. Yksittäisen pienen maan on vaikea pakottaa kolmansia maita palautussopimusten taakse, mutta EU:lla kokonaisuudessaan on eri vipuvarsi.</p><p>Tässäkin asiassa on meillä voimakas viides kolonna kotimaassa. Hallituksen kanta tähän asiaan on oikeansuuntainen mutta liian pehmeä ja vailla fokusta. Vihervasemmisto vaatisi rajat auki, käyttäen tekosyynä laillisen maahanmuuton reittejä sekä työperäisen ja humanitäärisen maahanmuuton sotkemista. Ei käy meille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan suuri valiokunta otti 5.12.2018 kantaa valtioneuvoston selvitykseen "E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021-2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi". Sen kannanoton pohjalta hallitus neuvottelee asian jatkosta.

Kapulakielisen sanahirviön takana piilee poliittisesti ja taloudellisesti äärimmäisen keskeinen asia maamme kannalta - sitoumuksemme pitkälti ensi vuosikymmenelle. Puhutaan miljardien jäsenmaksuista, satojen miljoonien mahdollisista nettomaksujen korotuksista. Liittyvää dokumentaatiota on tuhansia sivuja.

Perussuomalaiset esittivät rahoituskehykseen ja siihen liittyviin asioihin oman vaihtoehtonsa. Emme lähteneet ottamaan kantaa jokaiseen maataloustuen pilkun paikkaan, vaan keskeisimpiin kysymyksiin. Esityksemme kaatuivat äänestyksessä kaikkien muiden (mukaan lukien EU-kriittisenä esiintyvän KD:n) sitä vastustaessa. 

Seuraavassa tuon julki vaihtoehtomme, alkuperäisteksti kursivoituna. Teksti on pääosin itse tuottamaani ja pohjautuu konkreettisiin valiokunnassa tekemiimme muutosesityksiin. Tässä avataan, mistä on kysymys ja miksi perussuomalaisten mielestä kyseiseen asiaan pitäisi ottaa meidän linjamme:

Perussuomalaiset katsovat, että valiokunnan ei tulisi antaa valtioneuvostolle avointa valtakirjaa neuvotella maksuosuuksiamme varsinkaan nykyistä korkeammalle. Neuvottelumandaatin laajuus tullaan varmuudella hyväksikäyttämään muiden maiden toimesta ja tuloksena on kansallisen etumme vastainen rahoituskehys. 

Perussuomalaisten mielestä brexitin aiheuttamat jäsenmaksuvähennykset on leikattava täysmääräisesti EU:n budjetista. Emme voi hyväksyä lähtökohtaa, että 1% tavoitteesta automaattisesti lipsuttaisiin, vaan jopa kyseinen 1% aiheutti mielestämme Suomelle kohtuuttoman nettomaksupaineen.

- Kykeneekö EU ylipäänsä keventämään menojaan sekä byrokratiaansa? Kun iso nettomaksaja lähtee, sen pitäisi kyetä siihen. Kuitenkin komissio esittää jopa lisäystä menokehykseen, ja laskun maksajina olisivat luonnollisesti jäsenmaat. Jäsenmaksu on BKT-perusteinen ja pienikin muutos euromääräisesti suuri.

Kun lähtökohtana väistämättä on, että Suomi ensinnäkin on nettomaksaja ja toisinnakin suurin osa saannistamme perustuu maataloustukiin, joista komissio on ehdottamassa siirtoa muualle, meidän kannatamme yhtälö on täysin kestämätön - koko kaudelle jopa miljardiluokan lisämiinus.

Toki valtioneuvoston kannassa tämä tunnustetaan, mutta eihän neuvotteluihin voi lähteä missään niin että tappio on jo valmiiksi hyväksytty. Jokaiselle muulle maalle Euroopassa kelpaa raha, jokainen pitää kiinni omastaan. Kukaan muu kuin Suomi ei lähde niihin pöytiin takki auki hyväksyntää hakemaan!

Katsomme, että EU on ensisijaisesti vapaakauppa-alue ja syvempää integraatiota sekä liittovaltiokehitystä pitää peruuttaa edistämisen sijaan. Suhtaudumme pidättyväisesti käynnissä olevaan keskusteluun rahoituskehyksen sitomisesta oikeusvaltiokehitykseen. Komission esityksessä on havaittavissa faktoihin perustumatonta ja poliittista pyrkimystä vaikuttaa jäsenmaiden sisäisiin asioihin, jota emme voi tukea.

Siltä osin kuin väitetyt oikeusvaltion ongelmat tosiasiallisesti vaarantaisivat jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen toistensa järjestelmiin, talouskasvun tai investoinnit ja sisämarkkinoiden toiminnan, olemme avoimia toimenpiteille omien taloudellisten intressien turvaamiseksi sekä parantaaksemme kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja sääntelyn vakauteen ja ennustettavuuteen.

- Tämä osa vastalausettamme koskee eräiden Itä-Euroopan maiden väitettyjä oikeusvaltio-ongelmia. Komissio on lähtenyt sotajalalle Puolaa ja Unkaria vastaan ja eri mailla on pyrkimyksiä sitoa EU:n rahoitusta kyseisiä maita kohtaan jollain tapaa tämän mielivaltaisen ja tunnepohjaisen koetun kuuliaisuuden taakse.

Tällainen ei juurikaan onnistu nykyisten perussopimusten varjolla, jotka eivät tunne sen kaltaisia menettelyjä. Sopimusten muuttaminen ei onnistu, koska asianomaisten maiden pitäisi hyväksyä muutos. Asiantuntijat ovat toistuvasti kommentoineet, että tällä polulla eteneminen ei onnistu - silti Suomi roikkuu mukana.

Perussuomalaisten mielestä jäsenmaiden sisäisiin poliittisiin ja ideologisiin asioihin puuttuminen on torjuttava liittovaltion piirre. Vain jos kyseessä on taloudellinen korruptio tai muu seikka, joka vaarantaa luottamuksen yhteismarkkinan toimintaan, on maamme taloudellisessa intressissä puuttua siihen.

Sosiaalisen ulottuvuuden suhteen näkemyksemme on, että EU:ta ei tule kehittää liittovaltion suuntaan missään suhteessa, ei varsinkaan sosiaalijärjestelmän suhteen. Maanosan elintasoerojen johdosta se olisi erityisen voimakkaasti kansallisen intressimme vastaista.

- Rahoituskehyksessä otetaan kantaa myös EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen, vaikkakaan sen toteuttamiseen ei ole käytännössä juuri rahaa osoittaa. Tämä kirjauksemme oli vastaus maamme vihervasemmisto-opposition kantoihin, joiden mukaan sosiaalista ulottuvuutta nimenomaan EU:n tasolla pitäisi syventää.

Ajatus on aivan käsittämätön ja onneksi sentään tämänhetkisellä hallituksella on järkeä sen torjumiseen. On selvä asia, ettei meillä ole varaa maksaa italialaisten tai ranskalaisten sosiaaliturvaa. Tämä avaisi pandoran lippaan myös eläkejärjestelmän suhteen, joka meillä on ehkä Euroopan varmin. Näpit irti siitä!

Perussuomalaiset katsovat, että Eurooppaan kohdistuva maahanmuuton paine on joka tapauksessa suurempi kuin tänne voidaan ottaa vastaan. Siksi muuttoliikkeeseen on välttämätöntä vastata päättäväisesti. Muuttoliikkeen juurisyitä tulee korjata, mutta samalla kiristää maahanmuuttopolitiikka ja vähentää vetovoimatekijöitä.

Kehitysyhteistyön tavoite niin Suomen kuin EU:n tasolla tulee mielestämme olla kohdemaiden saaminen omavaraiseksi ja kykeneväiseksi toimimaan jatkossa ilman apua.  EU:n neuvotteluvoimaa tulee hyödyntää, kun vaaditaan kolmansia maita ottamaan vastaan Euroopassa laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Kehitysapu tulee ehdollistaa yhteistyökyvylle palautuksissa.

- Muuttoliike ja maahanmuutto ovat Euroopassa aivan keskeisiä teemoja lähes maassa kuin maassa, vaikka Suomessa valtapuolueet ja niitä tukeva media yrittävätkin häivyttää keskustelua marginaaliin. Maahanmuutto heiluttaa hallituksia ja ratkaisee vaaleja. Se on maanosan kohtalonkysymys.

Kun nyt kerran EU:ssa ollaan, mielestämme unionia tulisi käyttää muuttoliikkeen torjuntaan koko voimallaan. Yksittäisen pienen maan on vaikea pakottaa kolmansia maita palautussopimusten taakse, mutta EU:lla kokonaisuudessaan on eri vipuvarsi.

Tässäkin asiassa on meillä voimakas viides kolonna kotimaassa. Hallituksen kanta tähän asiaan on oikeansuuntainen mutta liian pehmeä ja vailla fokusta. Vihervasemmisto vaatisi rajat auki, käyttäen tekosyynä laillisen maahanmuuton reittejä sekä työperäisen ja humanitäärisen maahanmuuton sotkemista. Ei käy meille!

]]>
7 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265834-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-2#comments EU:n nettojäsenmaksu EU:n rahoituskehys Kehitysyhteistyö Muuttoliike Oikeusvaltioperiaate Fri, 14 Dec 2018 09:53:13 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265834-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-2
Kohti kansallisvaltioiden Eurooppaa, osa 1 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265756-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-1 <p>Eduskunnassa käytiin 12.12.2018 ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä Brexitin ja muiden&nbsp;ajankohtaisten muutosten sekä paineiden suhteen.&nbsp;Tällä kertaa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei osunut itselleni, mutta suuren valiokunnan jäsenenä sain kuitenkin debaatissa kaksikin vastauspuheenvuoroa.</p><p>Seuraavassa kevyesti blogimuotoon toimitettuna keskeisin sanomani.</p><p>Brexitin suhteen meidänkin maassamme vaikuttaa olevan monta omasta mielestään asiantuntijaa, jotka lähinnä keskittyvät ilkkumaan Britannian tilannetta ja käpertymään siihen mitä unioniin toistaiseksi jää. Kukaan todellisuudessa tiedä mitä ero aiheuttaa. Kyllä me sen tulevaisuudessa näemme - ajallaan.</p><p>Valtapuolueiden EU-liturgiaa on joskus suorastaan jopa hieman koomista kuunnella. Pääministerikin on sanonut, että EU:n hyödyt ovat &quot;valtavat&quot;, mutta ne olivat niin valtavat, ettei niistä ollut esittää yhtään konkreettista esimerkkiä.</p><p>Se voisi olla etumme, jos EU olisi edelleen se kauppaliitto, joka se alun perin oli.&nbsp;Kaikki muu integraatio on pahasta, ja siitä tulisi palata kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.&nbsp;</p><p>Viime aikoina on nähty paljon vapaan maahanmuuton ja avoimien rajojen haittavaikutuksia. Päättäjät ovat niiltä vaikutuksilta turvassa, kärsijän rooli jää tavalliselle kansalle.&nbsp;</p><p>Hallitsemattoman ja hallitun maahanmuuton ero Euroopassa voidaan nähdä vertaamalla itäisen ja läntisen Euroopan joulukatuja. Lännessä ovat joulukadulla konepistoolein varustautuneet poliisit panssariautoissa, kadulla betoniporsaat ja naiset ovat peloissaan. Itä-Euroopassa juhlitaan joulua kuten ennenkin kristityssä Euroopassa. Omasta mielestäni itäinen malli on parempi.</p><p>EU:n ansioksi on nähty järjestäytyneen rikollisuuden torjunta - väitän toisin. Strasbourghin ampujalla oli uutistietojen mukaan rikostaustaa kolmessa eri maassa, Oulun raiskaustapauksen epäilty saatiin kiinni vasta Saksassa, ja Suomeen on tullut satoja uusia seurattavia suojelupoliisille. Enemmänkin tämä kuulostaa rikollisten vapaalta liikkuvuuden mahdollistamiselta.<br /><br />Suomen valtion ja päättäjien tehtävä on suojella Suomen ja suomalaisten etua. Nyt näyttää siltä, että Euroopan suuret maat eivät pysty huolehtimaan edes omista asioistaan. Jos näihin luotamme, laitamme panokset väärälle hevoselle.&nbsp;</p><p>Suomen tulee pitää tiukasti kiinni päätösvallastamme sekä rahapussistamme. Meidän tulee pysyä vahvana itsenäisenä kansallisvaltiona. Meidän tulee torjua päättävästi EU-liittovaltio ja varautua euroalueen hajoamiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa käytiin 12.12.2018 ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä Brexitin ja muiden ajankohtaisten muutosten sekä paineiden suhteen. Tällä kertaa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei osunut itselleni, mutta suuren valiokunnan jäsenenä sain kuitenkin debaatissa kaksikin vastauspuheenvuoroa.

Seuraavassa kevyesti blogimuotoon toimitettuna keskeisin sanomani.

Brexitin suhteen meidänkin maassamme vaikuttaa olevan monta omasta mielestään asiantuntijaa, jotka lähinnä keskittyvät ilkkumaan Britannian tilannetta ja käpertymään siihen mitä unioniin toistaiseksi jää. Kukaan todellisuudessa tiedä mitä ero aiheuttaa. Kyllä me sen tulevaisuudessa näemme - ajallaan.

Valtapuolueiden EU-liturgiaa on joskus suorastaan jopa hieman koomista kuunnella. Pääministerikin on sanonut, että EU:n hyödyt ovat "valtavat", mutta ne olivat niin valtavat, ettei niistä ollut esittää yhtään konkreettista esimerkkiä.

Se voisi olla etumme, jos EU olisi edelleen se kauppaliitto, joka se alun perin oli. Kaikki muu integraatio on pahasta, ja siitä tulisi palata kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa. 

Viime aikoina on nähty paljon vapaan maahanmuuton ja avoimien rajojen haittavaikutuksia. Päättäjät ovat niiltä vaikutuksilta turvassa, kärsijän rooli jää tavalliselle kansalle. 

Hallitsemattoman ja hallitun maahanmuuton ero Euroopassa voidaan nähdä vertaamalla itäisen ja läntisen Euroopan joulukatuja. Lännessä ovat joulukadulla konepistoolein varustautuneet poliisit panssariautoissa, kadulla betoniporsaat ja naiset ovat peloissaan. Itä-Euroopassa juhlitaan joulua kuten ennenkin kristityssä Euroopassa. Omasta mielestäni itäinen malli on parempi.

EU:n ansioksi on nähty järjestäytyneen rikollisuuden torjunta - väitän toisin. Strasbourghin ampujalla oli uutistietojen mukaan rikostaustaa kolmessa eri maassa, Oulun raiskaustapauksen epäilty saatiin kiinni vasta Saksassa, ja Suomeen on tullut satoja uusia seurattavia suojelupoliisille. Enemmänkin tämä kuulostaa rikollisten vapaalta liikkuvuuden mahdollistamiselta.

Suomen valtion ja päättäjien tehtävä on suojella Suomen ja suomalaisten etua. Nyt näyttää siltä, että Euroopan suuret maat eivät pysty huolehtimaan edes omista asioistaan. Jos näihin luotamme, laitamme panokset väärälle hevoselle. 

Suomen tulee pitää tiukasti kiinni päätösvallastamme sekä rahapussistamme. Meidän tulee pysyä vahvana itsenäisenä kansallisvaltiona. Meidän tulee torjua päättävästi EU-liittovaltio ja varautua euroalueen hajoamiseen.

]]>
60 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265756-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-1#comments Brexit EU-liittovaltio Populismi Thu, 13 Dec 2018 05:52:37 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265756-kohti-kansallisvaltioiden-eurooppaa-osa-1
Hallitus siirtyy perussuomalaiselle järkilinjalle http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265229-hallitus-siirtyy-perussuomalaiselle-jarkilinjalle <p>Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa 5.12.2018 kaksi hallituksen esitystä, joita oli puutteistaan huolimatta helppo kannattaa. Lopulta pienikin muutos parempaan, on suurempi kuin ei muutosta ollenkaan.&nbsp;Kummankin esityksen takana oleva ajatus oli perussuomalaisten jo pitkään ajama - aikanaan muiden naurama , mutta myöhemmin täysin oikeaksi todettu.&nbsp;</p><p>Kysymyksessä olivat <em>hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain 37 &sect;:n, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 &sect;:n ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 &sect;:n muuttamisesta</em> (eli kaksoiskansalaisten rajoitukset sotilasvirkoihin) ja <em>hallituksen esitys eduskunnalle kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi</em>.</p><p>Käytin niistä seuraavat puheenvuorot, ensin kaksoiskansalaisuuskysymys:</p><p><em>&quot;Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on erinomainen, ja tervehdin ilolla hallituksen siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle. Huonoa on vain se, että tässä on kestänyt näinkin kauan, vaikka asia oli alun perin kirjattu hallitusohjelmaan.&nbsp;</em></p><p><em>On suorastaan käsittämätöntä, että tällä hetkellä jopa näkökulmastamme jossain tilanteessa uhkaavan maan kansalaisella voisi olla sotilasvirka maamme asevoimissa. Tämä kielto suojelisi henkilöitä itseäänkin epäasialliselta vaikuttamiselta, ja kannatan myöskin edustaja Kanervan esille ottamaa ajatusta poliisien taustan selvittämisestä vastaavalla tavalla.&nbsp;</em></p><p><em>Laajemmaltikin tämä lojaliteettikysymys voitaisiin ottaa huomioon erityisesti ministereitä nimitettäessä tai jopa vaalikelpoisuutta kansanedustajaksi mietittäessä. [Ozan Yanar: Ohhoh!] Jos joku ei ole valmis sitoutumaan vain ja ainoastaan Suomen kansalaisuuteen, niin onko hän sopiva päättämään kansallisista asioista?&nbsp;</em></p><p><em>Kaksoiskansalaisuuden saamisen ehtoja voisi myös tiukentaa &mdash; tässä vihjettä hallitukselle &mdash; ja erityisesti jos jollakin on jotain epäasiallisia yhteyksiä, niin kansalaisuuden perumisen ehtojakin voisi käydä selvittämään.&quot;</em></p><p>Monilla on sellanen käsitys, että kaksoiskansalaisuusasiassa puhutaan vain venäläisistä. Varmaan suurelta osin puhutaankin, mutta ei pelkästään. Toki Venäjän merkitys aggressiivisena ja lähellä olevana suurvaltana on tässä realiteetti, mutta maailmassa on monia muitakin maita, jotka voivat kohdistaa kansalaisiinsa epäasiallista painostusta. Globaalissa maailmassa yllättävätkin yhteydet voivat heijastua Suomeen.</p><p>Omasta mielestäni tämä on laajempikin periaatteellinen kysymys, kuten puheenvuorossani esille toin. Kritisoin kaksoiskansalaisuusjärjestelmää sinällään. Suomen kansalaisuus oikeuttaa valtavan suuriin asioihin. Sen saaminen ei ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan se pitäisi nähdä etuoikeutena. On outoa, miksi henkilöt jotka eivät siihen täysin sitoudu, voivat päättää maamme asioista.</p><p>Sitten siirryttiin keskusteluun maakaupoista;</p><p><em>&quot;Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen esitys, niin kuin edellinen, on erinomainen ja tarkoittaa siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle. Ja tämänkin ainoa huono puoli on se, että tämä tulee aivan liian myöhään sekä aivan liian suppeana.&nbsp;<br /><br />Perussuomalaiset ovat ajaneet laajempaakin maan myynnin kieltoa EU:n ulkopuolisille jo vuosikymmenen ajan. [Suna Kymäläinen: Vuosikymmenten?] Tämä oli meillä itärajalla ongelmana, ja silloin kiinnitettiin huomiota, kun kiinteistöjä alkoi mennä niin sanotusti rajan taakse. Silloin tälle asialle tässä salissa käytännössä naurettiin, nyt on eri ääni kellossa.&nbsp;<br /><br />Mielestäni ei ole ylipäänsäkään mitään syytä siihen, että ulkomaalaiset voisivat omistaa Suomessa maata. Tämä esitys käsittelee tätä asiaa tärkeästä näkökulmasta, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, mutta olisi myös huomioitava talousrikollisuuden ja rahanpesun torjunta juurikin näiden aiemmissa puheenvuoroissa mainittujen bulvaanien kautta, ja yleensäkin perua kaikkiaan tämä harkitsematon päätös sallia maan omistus Suomessa ETA-alueen ulkopuolisille.&nbsp;Se olisi selkeintä ja kansan tahdon mukaisinta.&quot;</em></p><p>Viittaan puheessani vuosikymmenen määrätietoiseen työhön asiassa. Mitä on tapahtunut ja mitä aloitteita tehty vuosien mittaan, selviää erinomaisesti Suomen Uutisten artikkelista 23.9.2018 &quot;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-ottivat-venajan-uhan-alusta-asti-tosissaan-tonttikaupoista-varoitettu-jo-vuosikausien-ajan/" target="_blank">Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan &ndash; tonttikaupoista varoitettu jo vuosikausien ajan</a>&quot;.&nbsp;</p><p>On tärkeää ymmärtää, että hallitus EI nyt ole esittämässä yleistä maan ostamisen kieltoa ETA-alueen ulkopuolisille. Esitys koskee suppeammin vain puolustuksellisesti ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, joka tietenkin on tärkeä.&nbsp;Mielestäni kuitenkin olisi jo pitkän aikaa pitänyt kokonaisuudessaan perua harkitsematon päätös sallia maakaupat EU:n ulkopuolisille 1999. Se olisi myös tätä erityissääntelyä yksinkertaisempaa, selkeämpää ja tasapuolisempaa.&nbsp;</p><p>Venäläisten mökki- ja talokaupat kuohuttivat aikanaan ymmärrettävästi meillä itärajalla. Nyt niiden suhteen on ollut viime aikoina hiljaisempaa maailmanpoliittisen tilanteen, Venäjän talouden ja ruplan kurssin johdosta.&nbsp;</p><p>Tämä ei kuitenkaan ole alkuunkaan koko totuus tai kaikki riski, joka aiheeseen liittyy. Maailmassa on paljon maita, jotka käytännössä ovat kiinalaisten omistuksessa.&nbsp;Meillä on liian antelias kaivoslaki, joka voi mahdollistaa ulkomaalaisille kaivosyhtiöille luonnonvarojemme riiston ja ympäristön pilaamisen.&nbsp; Uhkia leijailee jopa pinta-ja pohjavesien omistuksen yllä - vain muutamia aihepiiriin liittyviä riskejä mainitakseni.&nbsp;</p><p>Kansallismielisyyteen kuuluu keskeisesti ajatus omasta maasta ja kansallisomaisuudesta. Suomen maaperä ja luonnonvarat ovat kansallisomaisuuttamme. Luonnon puhtaus on kansallisomaisuuttamme. Niiden suojelu on yhteinen asiamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa 5.12.2018 kaksi hallituksen esitystä, joita oli puutteistaan huolimatta helppo kannattaa. Lopulta pienikin muutos parempaan, on suurempi kuin ei muutosta ollenkaan. Kummankin esityksen takana oleva ajatus oli perussuomalaisten jo pitkään ajama - aikanaan muiden naurama , mutta myöhemmin täysin oikeaksi todettu. 

Kysymyksessä olivat hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain 37 §:n, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 10 ja 26 §:n muuttamisesta (eli kaksoiskansalaisten rajoitukset sotilasvirkoihin) ja hallituksen esitys eduskunnalle kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi.

Käytin niistä seuraavat puheenvuorot, ensin kaksoiskansalaisuuskysymys:

"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on erinomainen, ja tervehdin ilolla hallituksen siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle. Huonoa on vain se, että tässä on kestänyt näinkin kauan, vaikka asia oli alun perin kirjattu hallitusohjelmaan. 

On suorastaan käsittämätöntä, että tällä hetkellä jopa näkökulmastamme jossain tilanteessa uhkaavan maan kansalaisella voisi olla sotilasvirka maamme asevoimissa. Tämä kielto suojelisi henkilöitä itseäänkin epäasialliselta vaikuttamiselta, ja kannatan myöskin edustaja Kanervan esille ottamaa ajatusta poliisien taustan selvittämisestä vastaavalla tavalla. 

Laajemmaltikin tämä lojaliteettikysymys voitaisiin ottaa huomioon erityisesti ministereitä nimitettäessä tai jopa vaalikelpoisuutta kansanedustajaksi mietittäessä. [Ozan Yanar: Ohhoh!] Jos joku ei ole valmis sitoutumaan vain ja ainoastaan Suomen kansalaisuuteen, niin onko hän sopiva päättämään kansallisista asioista? 

Kaksoiskansalaisuuden saamisen ehtoja voisi myös tiukentaa — tässä vihjettä hallitukselle — ja erityisesti jos jollakin on jotain epäasiallisia yhteyksiä, niin kansalaisuuden perumisen ehtojakin voisi käydä selvittämään."

Monilla on sellanen käsitys, että kaksoiskansalaisuusasiassa puhutaan vain venäläisistä. Varmaan suurelta osin puhutaankin, mutta ei pelkästään. Toki Venäjän merkitys aggressiivisena ja lähellä olevana suurvaltana on tässä realiteetti, mutta maailmassa on monia muitakin maita, jotka voivat kohdistaa kansalaisiinsa epäasiallista painostusta. Globaalissa maailmassa yllättävätkin yhteydet voivat heijastua Suomeen.

Omasta mielestäni tämä on laajempikin periaatteellinen kysymys, kuten puheenvuorossani esille toin. Kritisoin kaksoiskansalaisuusjärjestelmää sinällään. Suomen kansalaisuus oikeuttaa valtavan suuriin asioihin. Sen saaminen ei ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan se pitäisi nähdä etuoikeutena. On outoa, miksi henkilöt jotka eivät siihen täysin sitoudu, voivat päättää maamme asioista.

Sitten siirryttiin keskusteluun maakaupoista;

"Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen esitys, niin kuin edellinen, on erinomainen ja tarkoittaa siirtymistä perussuomalaisten järkilinjalle. Ja tämänkin ainoa huono puoli on se, että tämä tulee aivan liian myöhään sekä aivan liian suppeana. 

Perussuomalaiset ovat ajaneet laajempaakin maan myynnin kieltoa EU:n ulkopuolisille jo vuosikymmenen ajan. [Suna Kymäläinen: Vuosikymmenten?] Tämä oli meillä itärajalla ongelmana, ja silloin kiinnitettiin huomiota, kun kiinteistöjä alkoi mennä niin sanotusti rajan taakse. Silloin tälle asialle tässä salissa käytännössä naurettiin, nyt on eri ääni kellossa. 

Mielestäni ei ole ylipäänsäkään mitään syytä siihen, että ulkomaalaiset voisivat omistaa Suomessa maata. Tämä esitys käsittelee tätä asiaa tärkeästä näkökulmasta, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, mutta olisi myös huomioitava talousrikollisuuden ja rahanpesun torjunta juurikin näiden aiemmissa puheenvuoroissa mainittujen bulvaanien kautta, ja yleensäkin perua kaikkiaan tämä harkitsematon päätös sallia maan omistus Suomessa ETA-alueen ulkopuolisille. Se olisi selkeintä ja kansan tahdon mukaisinta."

Viittaan puheessani vuosikymmenen määrätietoiseen työhön asiassa. Mitä on tapahtunut ja mitä aloitteita tehty vuosien mittaan, selviää erinomaisesti Suomen Uutisten artikkelista 23.9.2018 "Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan – tonttikaupoista varoitettu jo vuosikausien ajan". 

On tärkeää ymmärtää, että hallitus EI nyt ole esittämässä yleistä maan ostamisen kieltoa ETA-alueen ulkopuolisille. Esitys koskee suppeammin vain puolustuksellisesti ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, joka tietenkin on tärkeä. Mielestäni kuitenkin olisi jo pitkän aikaa pitänyt kokonaisuudessaan perua harkitsematon päätös sallia maakaupat EU:n ulkopuolisille 1999. Se olisi myös tätä erityissääntelyä yksinkertaisempaa, selkeämpää ja tasapuolisempaa. 

Venäläisten mökki- ja talokaupat kuohuttivat aikanaan ymmärrettävästi meillä itärajalla. Nyt niiden suhteen on ollut viime aikoina hiljaisempaa maailmanpoliittisen tilanteen, Venäjän talouden ja ruplan kurssin johdosta. 

Tämä ei kuitenkaan ole alkuunkaan koko totuus tai kaikki riski, joka aiheeseen liittyy. Maailmassa on paljon maita, jotka käytännössä ovat kiinalaisten omistuksessa. Meillä on liian antelias kaivoslaki, joka voi mahdollistaa ulkomaalaisille kaivosyhtiöille luonnonvarojemme riiston ja ympäristön pilaamisen.  Uhkia leijailee jopa pinta-ja pohjavesien omistuksen yllä - vain muutamia aihepiiriin liittyviä riskejä mainitakseni. 

Kansallismielisyyteen kuuluu keskeisesti ajatus omasta maasta ja kansallisomaisuudesta. Suomen maaperä ja luonnonvarat ovat kansallisomaisuuttamme. Luonnon puhtaus on kansallisomaisuuttamme. Niiden suojelu on yhteinen asiamme.

]]>
0 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265229-hallitus-siirtyy-perussuomalaiselle-jarkilinjalle#comments Kaivoslaki Kaksoiskansalaisuus Kansallisomaisuus Maakaupat Suomen turvallisuuspolitiikka Wed, 05 Dec 2018 07:19:01 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265229-hallitus-siirtyy-perussuomalaiselle-jarkilinjalle
GCM, Suomi ja Soinin pötypuheet http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264924-gcm-suomi-ja-soinin-potypuheet <p>Perussuomalaiset ovat nostaneet maassamme keskusteluun YK:n maahanmuuttosopimuksen GCM:n, kun se on yritetty niin hallituksen, punavihreän opposition kuin mediankin toimesta viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa. Jatkuvasti uusia maita on vetäytynyt sopimuksesta, huomattuaan sinne ujutetut radikaalit linjaukset kansallisen itsemääräämisoikeuden viemiseksi ja suoranaisen väestönsiirron mahdollistamiseksi.</p><p>Kun tätä asiaa on käsitelty eduskunnan kyselytunneilla kahteen otteeseen, on ulkoministeri Soini (sin.) jatkuvasti yrittänyt kääntää keskustelua itse aiheesta perussuomalaisiin. Olen molemmilla kerroilla yrittänyt saada puheenvuoron kommentoidakseni hänen minuunkin kohdistuneita vääriä ja vääristeleviä väittämiään, tuloksetta. Niinpä kirjoitan asiaan liittyvän ydinsisällön kirjallisessa muodossa julkisuuteen.</p><p>Soini sanoi kyselytunnilla 8.11.2018:</p><p>&rdquo;&hellip;Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä. Tästä perusasiasta lähdetään, ja jatkokysymyksissä käsitellään vielä tämä sisältö. Ja totta kai hallitus on valmis vielä jatkokirjelmällä tuomaan tämän asian eduskuntaan&hellip;&rdquo;</p><p>Kesällä lähetetty E-kirje on normaalia valtioneuvoston tiedonantotoimintaa eduskunnan suuntaan. Siinä kohdassa käytiin läpi neuvottelujen tilannetta ja Suomen linjaa neuvotteluihin nimenomaan EU:n tasolla. Suuren valiokunnan toimivalta koskee eduskunnan kannanmuodostusta EU-asioissa, kansainvälisissä sopimuksissa ylipäänsä toimivaltainen valiokunta on ulkoasiainvaliokunta.</p><p>Kuten Soini itsekin kyselytunnilla suoraan myönsi, sopimuksen sisällön hyväksymisestä ei tässä yhteydessä tehty päätöstä. Nyt syksyllä sopimusneuvottelut päättyivät, ja hallitus lähetti E-jatkokirjeen, jonka osalta suurella valiokunnalla ei ollut toimivaltaa, koska asian käsittely EU:ssa oli päättynyt. Jatkokirjelmä lähetettiin ulkoasianvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan, joissa perussuomalaiset tarttuivat siihen.</p><p>Jokainen ymmärtää, että sopimuksessa merkitsevä on nimenomaan sisältö. Mikä sopimus on hyväksytty ennen kuin sen sisältö on hyväksytty? Soinin takin tyhjyyden asian suhteen todistaa, että huolimatta väitteidensä eduskuntakäsittelystä osoittautumisesta puolivillaisiksi, hän itsepäisesti jankuttaa kysyttäessä perussuomalaisista - eikä ota kantaa itse asiaan. Mitä sopimus merkitsee Suomelle?</p><p>Kuten edustaja Huhtasaari kyselytunnilla 29.11.2018 totesi, ulkoasianvaliokunta käsitteli asian ja perussuomalaiset kirjasivat siihen eriävän mielipiteensä &ndash; jäimme yksin sopimuksen vastustamisessa, muut puolueet hyväksyivät sopimuksen. Hallintovaliokunta käsittelee asiaa perjantaina 30.11.2018. On odotettavissa, että perussuomalaiset toimivat siellä samoin &ndash; valitettavasti kenties myös muut puolueet.</p><p>Tilanne on muutenkin muuttunut kesäisestä. Suuri joukko maita on jäämässä ulos sopimuksesta, joka muuttaa sen tarkoituksenmukaisuutta myös Suomen kannalta. Puolustavana argumenttina oli aiemmin käytetty, että sopimus johtaisi hallittuun globaaliin ratkaisuun maahanmuuton suhteen. Sitä se ei tietenkään voi olla, koska jo EU (muista maista puhumattakaan) on täysin jakautunut asian suhteen.</p><p>Nimenomaan sopimuksen sisältö 86-kertaisine &rdquo;sitoutumisineen&rdquo; ei vaikuttaisi kelpaavan verrokkimaillemme. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta jää ulos sopimuksesta, ja tämän linjansa vahvisti EU:n parlamenttien COSAC-yhteiskokouksen puheenvuorossa, jota olin kuuntelemassa Wienissä 19.11.2018. Mitä tästä pitäisi päätellä Suomen aseman suhteen &ndash; pitäisikö meidän tarkistaa linjaamme?</p><p>En saanut vastausta, koska en saanut edes esittää kysymystä.</p><p>Sen voin ainakin vahvistaa eduskuntaurani kokemusten perusteella, että puheet sopimuksen juridisesta sitomattomuudesta ovat tyhjää retoriikkaa. On selvä asia, että Suomen hyväksymää YK-linjausta, olipa siellä allekirjoitus tai ei, tullaan hyvin nopealla aikavälillä käyttämään lainsäädännön valmistelun ohjauksessa sekä lakien perustuslainmukaisuutta ja kansainvälisten sopimusten mukaisuutta arvioidessa.</p><p>Pelkoni on, että Suomi tulee jäämään harvalukuisten haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä keräävien maiden joukkoon, eräänlaiseksi EU:n viimeiseksi hölmöläksi tässäkin kysymyksessä. Näinhän meille kävi myös ulkoministeri Soinille henkilökohtaisesti hyvin tärkeiden turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisten siirtojen kanssa. Vain Suomi ja Hollanti pitivät kiintiönsä &ndash; ei edes Saksa tai Ranska.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset ovat nostaneet maassamme keskusteluun YK:n maahanmuuttosopimuksen GCM:n, kun se on yritetty niin hallituksen, punavihreän opposition kuin mediankin toimesta viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa. Jatkuvasti uusia maita on vetäytynyt sopimuksesta, huomattuaan sinne ujutetut radikaalit linjaukset kansallisen itsemääräämisoikeuden viemiseksi ja suoranaisen väestönsiirron mahdollistamiseksi.

Kun tätä asiaa on käsitelty eduskunnan kyselytunneilla kahteen otteeseen, on ulkoministeri Soini (sin.) jatkuvasti yrittänyt kääntää keskustelua itse aiheesta perussuomalaisiin. Olen molemmilla kerroilla yrittänyt saada puheenvuoron kommentoidakseni hänen minuunkin kohdistuneita vääriä ja vääristeleviä väittämiään, tuloksetta. Niinpä kirjoitan asiaan liittyvän ydinsisällön kirjallisessa muodossa julkisuuteen.

Soini sanoi kyselytunnilla 8.11.2018:

”…Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä. Tästä perusasiasta lähdetään, ja jatkokysymyksissä käsitellään vielä tämä sisältö. Ja totta kai hallitus on valmis vielä jatkokirjelmällä tuomaan tämän asian eduskuntaan…”

Kesällä lähetetty E-kirje on normaalia valtioneuvoston tiedonantotoimintaa eduskunnan suuntaan. Siinä kohdassa käytiin läpi neuvottelujen tilannetta ja Suomen linjaa neuvotteluihin nimenomaan EU:n tasolla. Suuren valiokunnan toimivalta koskee eduskunnan kannanmuodostusta EU-asioissa, kansainvälisissä sopimuksissa ylipäänsä toimivaltainen valiokunta on ulkoasiainvaliokunta.

Kuten Soini itsekin kyselytunnilla suoraan myönsi, sopimuksen sisällön hyväksymisestä ei tässä yhteydessä tehty päätöstä. Nyt syksyllä sopimusneuvottelut päättyivät, ja hallitus lähetti E-jatkokirjeen, jonka osalta suurella valiokunnalla ei ollut toimivaltaa, koska asian käsittely EU:ssa oli päättynyt. Jatkokirjelmä lähetettiin ulkoasianvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan, joissa perussuomalaiset tarttuivat siihen.

Jokainen ymmärtää, että sopimuksessa merkitsevä on nimenomaan sisältö. Mikä sopimus on hyväksytty ennen kuin sen sisältö on hyväksytty? Soinin takin tyhjyyden asian suhteen todistaa, että huolimatta väitteidensä eduskuntakäsittelystä osoittautumisesta puolivillaisiksi, hän itsepäisesti jankuttaa kysyttäessä perussuomalaisista - eikä ota kantaa itse asiaan. Mitä sopimus merkitsee Suomelle?

Kuten edustaja Huhtasaari kyselytunnilla 29.11.2018 totesi, ulkoasianvaliokunta käsitteli asian ja perussuomalaiset kirjasivat siihen eriävän mielipiteensä – jäimme yksin sopimuksen vastustamisessa, muut puolueet hyväksyivät sopimuksen. Hallintovaliokunta käsittelee asiaa perjantaina 30.11.2018. On odotettavissa, että perussuomalaiset toimivat siellä samoin – valitettavasti kenties myös muut puolueet.

Tilanne on muutenkin muuttunut kesäisestä. Suuri joukko maita on jäämässä ulos sopimuksesta, joka muuttaa sen tarkoituksenmukaisuutta myös Suomen kannalta. Puolustavana argumenttina oli aiemmin käytetty, että sopimus johtaisi hallittuun globaaliin ratkaisuun maahanmuuton suhteen. Sitä se ei tietenkään voi olla, koska jo EU (muista maista puhumattakaan) on täysin jakautunut asian suhteen.

Nimenomaan sopimuksen sisältö 86-kertaisine ”sitoutumisineen” ei vaikuttaisi kelpaavan verrokkimaillemme. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta jää ulos sopimuksesta, ja tämän linjansa vahvisti EU:n parlamenttien COSAC-yhteiskokouksen puheenvuorossa, jota olin kuuntelemassa Wienissä 19.11.2018. Mitä tästä pitäisi päätellä Suomen aseman suhteen – pitäisikö meidän tarkistaa linjaamme?

En saanut vastausta, koska en saanut edes esittää kysymystä.

Sen voin ainakin vahvistaa eduskuntaurani kokemusten perusteella, että puheet sopimuksen juridisesta sitomattomuudesta ovat tyhjää retoriikkaa. On selvä asia, että Suomen hyväksymää YK-linjausta, olipa siellä allekirjoitus tai ei, tullaan hyvin nopealla aikavälillä käyttämään lainsäädännön valmistelun ohjauksessa sekä lakien perustuslainmukaisuutta ja kansainvälisten sopimusten mukaisuutta arvioidessa.

Pelkoni on, että Suomi tulee jäämään harvalukuisten haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä keräävien maiden joukkoon, eräänlaiseksi EU:n viimeiseksi hölmöläksi tässäkin kysymyksessä. Näinhän meille kävi myös ulkoministeri Soinille henkilökohtaisesti hyvin tärkeiden turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisten siirtojen kanssa. Vain Suomi ja Hollanti pitivät kiintiönsä – ei edes Saksa tai Ranska.

]]>
56 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264924-gcm-suomi-ja-soinin-potypuheet#comments Eduskunta EU maahanmuuttopolitiikka GCM-sopimus Perussuomalaiset Thu, 29 Nov 2018 15:47:40 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264924-gcm-suomi-ja-soinin-potypuheet
Orpo ja Rinne - demokratian viholliset http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264552-orpo-ja-rinne-demokratian-viholliset <p>Olen huolestunut maamme demokratian tilasta. EK:n puheenjohtajatentissä 20.11.2018 kokoomuksen Orpo ja sosiaalidemokraattien Rinne ilmoittivat, etteivät voisi olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Myöhemmin myös vasemmistoliiton Andersson liittyi kuoroon.</p><p>Tällainen ilmoitus jo kuukausia ennen vaaleja on hyvin ennenkuulumaton ja suomalaiselle kansanvallalle vieras. Miten voidaan sulkea joku pois yhteistyöstä jo ennen vaaleja ja sen näkemistä, mikä on kansan tahto nyt? Eikö vaalit pitäisi käydä ensin?</p><p>Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Niin kauan kuin omalla puolueella ei ole enemmistöä, se vaatii yhteistyötä ja kompromissien tekemistä muiden kanssa. Omia asioita ei voi saada eteenpäin muita huomioimatta. Muun väittäminen on äänestäjän pettämistä.</p><p>On tietysti hyvin epätodennäköistä, että perussuomalaiset ja vihreät tai vasemmistoliitto löytäisivät sellaisen kompromissin tavoitteista, joka käy molemmille. Mutta tässä riitelevät asiat, eivät ihmiset. Ei ketään voi sulkea pois vain siksi, että on jossain puolueessa.</p><p>Toivoisin myös kokoomuksen ja demareiden kannattajien ymmärtävän, että tämä ennenaikainen paalutus on vahingollinen heidän äänensä vaikutusvallalle. Nyt käytännössä ainoa mahdollinen enemmistöhallitus joka voi muodostua, on demarivetoinen sinipuna.</p><p>Se tarkoittaa kokoomuksen äänestäjille, että norminpurku ja sääntö-Suomen keventäminen voidaan unohtaa. Yrittäjän asema ei varmasti parane, verot eivät laske. Demariäänestäjät voivat unohtaa menoleikkausten purkamisen ja työntekijän aseman parantamisen.</p><p>Kun tähän on vielä luultavasti pakko sotkea joko vihreät tai vasemmistoliitto riittävän enemmistön saamiseksi, hallitus on vahingollinen myös suomalaisen työn ja kilpailukyvyn kannalta. Näitähän yksikään iso puolue ei oikeasti mukaan haluaisi, vaikkei sitä voidakaan julkisesti myöntää.</p><p>Kysynkin - onko tämä varmasti se hinta, jonka KOK tai SDP äänestäjä haluaa maksaa puoluejohdon uhosta perussuomalaisille? Miksi puolueiden johto pelkää noin paljon, että kansa äänestää väärin? Miksi kannattaisi äänestää puoluetta, joka tuhoaa suuren määrän valinnanvarastaan jo ennen vaaleja?</p><p>Oman käsitykseni mukaan valtapuolueiden hyljeksintä perussuomalaisia kohtaan johtuu ennen kaikkea EU:sta. Todellinen syy heittää puolue ulos hallituksesta kesällä 2017, oli että EU-kriittisyyttämme ei enää voitu paimentaa puheenjohtajan vaihduttua.</p><p>Totuus on, että EU joko hajoaa entisestään tulevalla vaalikaudella, tai siellä tehdään suuria päätöksiä kohti liittovaltion suuntaa. Vanhat puolueet tekevät voitavansa, että perussuomalaisten terveen kansallismieliset EU-kannat eivät pääsisi valtaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen huolestunut maamme demokratian tilasta. EK:n puheenjohtajatentissä 20.11.2018 kokoomuksen Orpo ja sosiaalidemokraattien Rinne ilmoittivat, etteivät voisi olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Myöhemmin myös vasemmistoliiton Andersson liittyi kuoroon.

Tällainen ilmoitus jo kuukausia ennen vaaleja on hyvin ennenkuulumaton ja suomalaiselle kansanvallalle vieras. Miten voidaan sulkea joku pois yhteistyöstä jo ennen vaaleja ja sen näkemistä, mikä on kansan tahto nyt? Eikö vaalit pitäisi käydä ensin?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Niin kauan kuin omalla puolueella ei ole enemmistöä, se vaatii yhteistyötä ja kompromissien tekemistä muiden kanssa. Omia asioita ei voi saada eteenpäin muita huomioimatta. Muun väittäminen on äänestäjän pettämistä.

On tietysti hyvin epätodennäköistä, että perussuomalaiset ja vihreät tai vasemmistoliitto löytäisivät sellaisen kompromissin tavoitteista, joka käy molemmille. Mutta tässä riitelevät asiat, eivät ihmiset. Ei ketään voi sulkea pois vain siksi, että on jossain puolueessa.

Toivoisin myös kokoomuksen ja demareiden kannattajien ymmärtävän, että tämä ennenaikainen paalutus on vahingollinen heidän äänensä vaikutusvallalle. Nyt käytännössä ainoa mahdollinen enemmistöhallitus joka voi muodostua, on demarivetoinen sinipuna.

Se tarkoittaa kokoomuksen äänestäjille, että norminpurku ja sääntö-Suomen keventäminen voidaan unohtaa. Yrittäjän asema ei varmasti parane, verot eivät laske. Demariäänestäjät voivat unohtaa menoleikkausten purkamisen ja työntekijän aseman parantamisen.

Kun tähän on vielä luultavasti pakko sotkea joko vihreät tai vasemmistoliitto riittävän enemmistön saamiseksi, hallitus on vahingollinen myös suomalaisen työn ja kilpailukyvyn kannalta. Näitähän yksikään iso puolue ei oikeasti mukaan haluaisi, vaikkei sitä voidakaan julkisesti myöntää.

Kysynkin - onko tämä varmasti se hinta, jonka KOK tai SDP äänestäjä haluaa maksaa puoluejohdon uhosta perussuomalaisille? Miksi puolueiden johto pelkää noin paljon, että kansa äänestää väärin? Miksi kannattaisi äänestää puoluetta, joka tuhoaa suuren määrän valinnanvarastaan jo ennen vaaleja?

Oman käsitykseni mukaan valtapuolueiden hyljeksintä perussuomalaisia kohtaan johtuu ennen kaikkea EU:sta. Todellinen syy heittää puolue ulos hallituksesta kesällä 2017, oli että EU-kriittisyyttämme ei enää voitu paimentaa puheenjohtajan vaihduttua.

Totuus on, että EU joko hajoaa entisestään tulevalla vaalikaudella, tai siellä tehdään suuria päätöksiä kohti liittovaltion suuntaa. Vanhat puolueet tekevät voitavansa, että perussuomalaisten terveen kansallismieliset EU-kannat eivät pääsisi valtaan.

]]>
63 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264552-orpo-ja-rinne-demokratian-viholliset#comments Eduskuntavaali 2019 EU liittovaltio Kokoomus Perussuomalaiset Sosiaalidemokraatit Thu, 22 Nov 2018 09:28:09 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264552-orpo-ja-rinne-demokratian-viholliset
Veikkausta tarvitaan Suomessa http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264253-veikkausta-tarvitaan-suomessa <p>Suomalaiset ovat innokkaita pelaamaan rahapelejä. Ensin perinteisen lauantai-illan loton ja vakioveikkauksen rinnalle tuli vedonlyönti. Sitten valikoima laajeni sähköisenä nettiarpoihin ja uusiin mobiileihin pelimuotoihin. Pitkän aikaa oli lyöty vetoa raveista ja pelattu peliautomaateilla. Veikkauksen yhdistyminen Finntoton ja RAY:n kanssa vuonna 2017 toi koko tarjonnan saman katon alle.</p><p>Pelaaminen voi tuoda jännitystä elämään ja suuren voiton mahdollisuuden. Lisäksi peleihin käytetty raha kiertää veikkausvoittovarojen ja arpajaisveron kautta suomalaisen yhteiskunnan hyväksi yli 1273 miljoonan verran vuodessa. Välillä kuulee mielipiteitä, että Veikkauksen monopoli pitäisi purkaa. Tällaista on ehkä helppo heittää, mutta epäilen ettei seurauksia ole mietitty loppuun asti.</p><p>Pelit ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Yhteiskunnan tulee ennaltaehkäistä peliongelmia sekä korjata niiden traagisia seurauksia yksilöille. Itse asiassa tämä on yksinoikeuden tärkein perustelu. Valtiollista peliyhtiötä voidaan hallita pelitarjonnan sekä markkinoinnin suhteen ja ohjata sen varoja peliongelmaisten avuksi mm. järjestöille ja pelaamisen rajoittamisen työkaluihin.</p><p>Jos pelimarkkinat vapautettaisiin, miten huolehdittaisiin jatkossa pelihaittojen ehkäisystä ja hoidosta? Sitä tuskin maksaisivat yksityiset pelifirmat, vaan lasku lankeaisi veronmaksajille. Mistä otettaisiin miljardi rahoitusta veikkausvoittovarojen saajille? Millaisia uusia rikollisuuteen ja rahanpesuun liittyviä ongelmia muodostuisi pelimarkkinan ympärille?</p><p>Suomesta ulkomaille pelattu raha on ollut jatkuvassa nousussa ja on arvioitu summan olevan nyt lähelle 200 miljoonaa vuodessa. Nettipelien osalta Veikkaus siis jo kilpailee vapailla pelimarkkinoilla. Kilpailussa on mahdollista pärjätä jatkossakin, jos yhteiskunta antaa tähän mahdollisuuden kohtuullisilla rajoituksilla. Tätä tasapainoa tulee hakea eduskunnassa nyt käsittelyssä olevassa arpajaislain uudistuksessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset ovat innokkaita pelaamaan rahapelejä. Ensin perinteisen lauantai-illan loton ja vakioveikkauksen rinnalle tuli vedonlyönti. Sitten valikoima laajeni sähköisenä nettiarpoihin ja uusiin mobiileihin pelimuotoihin. Pitkän aikaa oli lyöty vetoa raveista ja pelattu peliautomaateilla. Veikkauksen yhdistyminen Finntoton ja RAY:n kanssa vuonna 2017 toi koko tarjonnan saman katon alle.

Pelaaminen voi tuoda jännitystä elämään ja suuren voiton mahdollisuuden. Lisäksi peleihin käytetty raha kiertää veikkausvoittovarojen ja arpajaisveron kautta suomalaisen yhteiskunnan hyväksi yli 1273 miljoonan verran vuodessa. Välillä kuulee mielipiteitä, että Veikkauksen monopoli pitäisi purkaa. Tällaista on ehkä helppo heittää, mutta epäilen ettei seurauksia ole mietitty loppuun asti.

Pelit ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Yhteiskunnan tulee ennaltaehkäistä peliongelmia sekä korjata niiden traagisia seurauksia yksilöille. Itse asiassa tämä on yksinoikeuden tärkein perustelu. Valtiollista peliyhtiötä voidaan hallita pelitarjonnan sekä markkinoinnin suhteen ja ohjata sen varoja peliongelmaisten avuksi mm. järjestöille ja pelaamisen rajoittamisen työkaluihin.

Jos pelimarkkinat vapautettaisiin, miten huolehdittaisiin jatkossa pelihaittojen ehkäisystä ja hoidosta? Sitä tuskin maksaisivat yksityiset pelifirmat, vaan lasku lankeaisi veronmaksajille. Mistä otettaisiin miljardi rahoitusta veikkausvoittovarojen saajille? Millaisia uusia rikollisuuteen ja rahanpesuun liittyviä ongelmia muodostuisi pelimarkkinan ympärille?

Suomesta ulkomaille pelattu raha on ollut jatkuvassa nousussa ja on arvioitu summan olevan nyt lähelle 200 miljoonaa vuodessa. Nettipelien osalta Veikkaus siis jo kilpailee vapailla pelimarkkinoilla. Kilpailussa on mahdollista pärjätä jatkossakin, jos yhteiskunta antaa tähän mahdollisuuden kohtuullisilla rajoituksilla. Tätä tasapainoa tulee hakea eduskunnassa nyt käsittelyssä olevassa arpajaislain uudistuksessa.

]]>
6 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264253-veikkausta-tarvitaan-suomessa#comments Arpajaislaki Peliautomaatit Peliongelmat Veikkaus Veikkausvoittovarat Fri, 16 Nov 2018 06:00:52 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264253-veikkausta-tarvitaan-suomessa