Jani Mäkelä Reilusti suomalaisen puolella.

Kuntien keskityttävä peruspalveluihin

Keskustelu kuntauudistuksesta käy kuumana. Hallituksen viesti kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista on sekava. Kunnissa ei tiedetä missä mennään, voimia käytetään turhaan kinaamiseen ja vatvomiseen. Nyt on viimeinkin aika laittaa jäitä hattuun koko uudistuksen suhteen.

Monet alueet maassamme ovat suurissa vaikeuksissa viime vuosien kuntaliitoshankkeiden jäljiltä. Puheet pakkoliitoksista ovat tämän pohjalta täysin vastuuttomia. Jos vapaaehtoiset liitokset ovat niin vaikeita, mikä sotku seuraisi pakottamisesta?

Liitoksia kritisoidaan eniten ympäryskunnissa, mutta keskuskaupunkien asukkaatkaan eivät ole varauksetta niiden kannalla. Vaikka maaseudun palvelut ovat tärkeitä, myös kaupunkien taajamissa ja lähiöissä asuvilla on yhtäläinen oikeus vastineeseen verorahoilleen.

Kuntien lukumääriin ei kannata takertua liikaa. Kuntaliitos ei tuo automaattisesti säästöä tai varsinkaan paranna palveluita. Toisaalta kunnantalojen lämmittäminen ja päällekkäisen hallintobyrokratian pyörittäminen on veronmaksajan näkökulmasta hyödytöntä.

Tavoitteena pitää olla turhien kustannusten poistaminen ja keskittyminen pääasiaan, palveluihin. Jos rakennetaan uusi hallintohimmeli, on karsittava vielä enemmän entisestä. Valtiovallan tulee auttaa kuntia keventämällä liitosten tuomaa 5 vuoden irtisanomissuojaa erityisesti johtoportaan osalta.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku - jotain on pakko tehdä. Ei voi kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Asiat vain vaikeutuvat kun aikaa kuluu ja väestö ikääntyy. Tarvitaan kauaskantoisia ratkaisuja turvaamaan asuminen, koulutus ja terveydenhoito. Niille on tarve vielä vuosikymmenten päästäkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tehdään uudistukset kerralla hyvin. Ensin siiretään sosiaali-terveys-ja opetus kunnilta valtiolle. Kunnat hoitavat sitten muun. Vasta tämän jälkeen kunnille pohdittavaksi mahdolliset kuntaliitokset.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Muuten hyvä, mutta mikä tarkoitus jää enää kunnalle (tai maakunnallekaan) sen jälkeen, jos kuntatalouden budjetista 75% (sote, opetus) pyörisi valtion järjestämisvastuun kautta?

Jos vähän vitsiä laitetaan, siinä olisi ainesta "yhden kunnan malliin" ja oletettavasti turkulaisilla on jo valmis ehdotus liitoskunnan nimestäkin...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kunnille jäisi kaavoitus, siltarummut ja paljon muuta tilpehööriä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Toisaalta kunnantalojen lämmittäminen ja päällekkäisen hallintobyrokratian pyörittäminen on veronmaksajan näkökulmasta hyödytöntä.

Pienillä kunnilla taitaa olla suhteessa pienempi byrokratia ja siksi pienemmät lämmityskustannuksetkin.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Tämä vaatisi vähän perusteluja. Esimerkiksi, miten kunnalla voi olla vähemmän kun yksi kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnaninsinööri yms?

Käsittääkseni monikaan itsenäinen kunta ei yhdistele tai jaa johdon resursseja muiden kuntien kanssa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Minulla ei ole vedenpitäviä perusteluita, kun en ole sellaisia vielä löytänyt. Kirjoitin aiheesta myös Reijo Tossavaisen blogiin (http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...). Argumentteja pienten tai pienehköjen kuntien tehokkuuden puolesta on kyllä paljon, mutta ei mitään sellaista yhteenvetoa, jota pitäisin vedenpitävänä.

Kunnanjohtajan olemassaolo jokisessa pienessäkin kunnnassa ei ole välttämättä ongelma siksi, että noissa kunnissa kunnanjohtajan tehtäväkenttä on luonnollisesti suurempi kuin suurissa kunnissa. Ehkä pienimmissä kunnissa kunnanjohtaja saa itse huolehtia, että vessoissa on vessapaperia jne. Useimmissa kunnissa lienee myös muutama muu johtaja (esim. koulutoimen johtaja), mutta jos kaikki siitä alaspäin on jo suorittavaa henkilökuntaa, voi byrokratia jäädä silti vielä vähäiseksi. Pienissä kunnissa johtajien palkat ovat myös pienempiä kuin suurissa, joten kulut eivät ole korkeat, vaikka tittelit olisivatkin komeat.

Yllä keskustellun johdon resursseja pienet kunnat eivät varmaankaan jaa, mutta tuolta tasolta alaspäin jakaminen on jo tavallista (vaikkapa maatalouden lomitusten järjestäminen yhdellä työntekijällä usealle kunnalle).

Joka tapauksessa käsitykseni on, että kuntakoon kasvattamista ei voi perustella säästöillä. Näyttää siltä, että todennäköisemmin kulut kasvavat kuin vähenevät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut